Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan Suomessa on puoli miljoonaa tuoksuherkkää. Heille oireita aiheuttavat niin erilaiset hajuvedet, hiuslakat kuin esimerkiksi voimakkaasti tuoksuvat kukat.
Tuoksuherkkyys on erityisesti keski-ikäisten ja ikääntyneiden naisten vaiva. Tuoksuille herkistyneet voivat saada tuoksuista fyysisiä oireita: muun muassa tuntea väsymystä, silmien kirvelyä tai alkaa voida pahoin. Oireita voi yrittää helpottaa muun muassa antihistamiinivalmisteilla. Lisäksi osa tuoksuherkistä välttelee mahdollisuuksien mukaan oireita aiheuttavia ihmisiä, tilanteita ja paikkoja.
Tiesitkö tämän tuoksuherkkyydestä?
- Tuoksuherkkyys on eri asia kuin kosmetiikan hajusteiden aiheuttamaa ihon kosketusallergiaa tarkoittava hajusteallergia.
- Suomessa on Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan puoli miljoonaa tuoksuherkkää.
- Oireita voivat aiheuttaa muun muassa haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat, kukat ja puhdistusaineet.
- Oireita voi yrittää lievittää antihistamiinilla.
Tuoksuherkälle oireita voivat aiheuttaa monet eri tuoksut
Tuoksuille herkistyminen on todellinen ongelma, joka aiheuttaa oireita huomattavan monelle. Tämä paljastuu ensimmäisestä, suomalaisille suunnatusta tuoksuherkkyystutkimuksesta, jonka otos kattaa laaja-alaisesti suomalaisen aikuisväestön. ”Eniten oireita aiheuttavat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat sekä voimakkaasti tuoksuvat kukat. Tuoksuherkkyyden yleisimpiä oireita ovat nuha, päänsärky ja silmäoireet”, kertoo asiantuntija Sanna Virtanen Allergia-, iho- ja astmaliiton tiedotteessa.
Jopa poissaolot työ- ja opiskelupaikalta yleisiä
Tutkimukseen osallistuneista kolmasosa arvioi itsensä tuoksuherkäksi. Heistä hieman alle kolmasosa kertoi olevansa vahvasti tuoksuherkkä ja kokevansa tuoksuherkkyyden heikentävän elämänlaatua merkittävästi. Vahvasti tuoksuherkät ovat hakeneet vaivaan apua terveydenhuollosta tai joutuneet olemaan poissa työn tai opiskelujen parista tuoksuherkkyyden takia.
Tuoksuherkkyydeltä puuttuu tautiluokitusnumero
Tuoksuherkkyyttä ei voi todeta objektiivilla mittauksilla ja se luetaan oireyhtymäksi. Siksi tuoksuherkkyydellä ei ole kansainvälistä tautiluokitusnumeroa. ”Luokitusnumeron puuttuminen merkitsee sitä, että tuoksuherkällä ei välttämättä ole samaa oikeutta sosiaaliturvaan kuin muilla pitkäaikaissairailla, vaikka pahimmillaan tuoksuherkkyyden oireet heikentävät elämänlaatua merkittävästi ja voivat johtaa jopa työkyvyttömyyteen”, tiedotteessa kerrotaan.
Ylimääräisiä kuluja tuoksuherkkyydestä jopa 150 miljoonaa euroa vuodessa
Tutkimukseen osallistuneet arvioivat, että tuoksuyliherkkyys aiheuttaa vuodessa ylimääräisiä kuluja noin sadan euron verran – vahvasti tuoksuherkät arvioivat kulujen olevan noin 200 euroa. Koska tutkimuksen mukaan tuoksuherkkyydestä kärsii Suomessa noin puoli miljoonaa henkilöä, voivat sen aiheuttamat kustannukset kohota noin 150 miljoonaan euroon vuodessa.
