Luet vanhaa artikkelia. Huomaathan, että Lainasto ei tarjoa enää Limiittiluotto-tuotetta. Tutustu uudistettuihin lainatuotteisiimme Lainaa-sivulla!


Eduskunnan vastikään hyväksymä ja pikavipeille tiukan korkokaton asettava laki on tulossa voimaan näillä näkymin ensi kesään mennessä. Suomen Takuu-Säätiön odotusten mukaan tuleva korkokatto selkeyttäisi pikavippien toimintakenttää, kun taas pikavippialan yritykset arvioivat nykymuotoisten pikavippien hävivävän markkinoilta käytännössä kokonaan uuden lakimuutoksen myötä.

Korkokatto tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa alle 2 000€ pikavipeistä saa periä todellisen vuosikoron mukaisia korkoja enintään viitekoron verran lisättynä 50 prosentilla. Tämän hetken viitekoron mukaisesti siis 100€ pikavipistä kuukauden maksuajalla saa tulevaisuudessa periä korkoa 4€, TODELLISEN koron ollessa näin ollen 4%. Pikavippialan yritysten mukaan kyseinen korko on niin minimaalinen, että sillä ei pystytä läheskään kattamaan pikavippihakemusten käsittelystä ja vippien myöntämisestä kertyviä kuluja, joten laki tulee lopettamaan nykyisten alle 2 000€ pikavippien tarjonnan käytännössä kokonaan.

Korkokatto muuttaa koko pienlaina-alan dramaattisesti

Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto toteaa Ylen Uutisille antamassaan haastattelussa, että eduskunnan läpirunnoma korkokatto tulee muuttamaan koko pienlaina-alan dramaattisesti.

Kuusiston mukaan toiminta tulee muuttumaan ennen kaikkea sillä tavoin, että nykymuotoiset ja vuodesta 2005 asti myönnetyt lyhyen takaisinmaksuajat pikavipit katoavat kokonaan. Kuusiston mukaan pikavippejä voikin pitää “tällaisena kahdeksan vuoden tarinana”

Suomessa myönnettiin viime vuonna pikavippejä yhteensä 400 miljoonalla eurolla ja maassamme toimii noin 80 pikavippiyritystä. Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kuusisto toteaakin, että korkokaton astuessa voimaan, tullaan tilalle näkemään varsin kirjava joukko erilaisia korvaavia ja lakia kiertäviä pienlainatuotteita. Kuusiston arvion mukaan vain ne tarpeeksi innovatiiviset pikavippiyritykset jatkavat toimintaansa, jotka keksivät uusia ansaintakeinoja Suomen rahoitusmarkkinoilla.

Yksi vaihtoehto pikavippien korkotulojen kasvattamiseen olisi luonnollisesti pikavippien laina-ajan pidentäminen (Suomen Tilastokeskuksen mukaan pikavippien takaisinmaksuaika on nykyisellään keskimäärin 37 päivää), mutta Kuusiston arvion mukaan laina-ajan kasvattaminen vaatisi pikavippiyrityksiltä niin paljon enemmän pääomaa ja lisäisi luottotappioriskejä niin merkittävästi, että hän ei usko pikavippiyritysten tähän lähtevän.

Pikavippiyritykset jatkavat toimintaansa entisellään aina lain voimaantuloon saakka

Suomen Pienlainayhdityksen toiminnanjohtaja Kari Kuusiston mukaan alalla tällä hetkellä toimivat yritykset tulevat jatkamaan toimintaansa aina kalkkiviivoille asti eikä yksikään pikavippiyritys ole vielä lopettanut toimintaansa edessä häämöttävästä lakiuudistuksesta huolimatta. Kuusisto arvioikin, että pikavippejä tullaan myöntämään korkokaton määräävän lain astumispäivämäärää edelliseen iltaan klo. 23.00 asti, jonka jälkeen lakiuudistus tulee virallisesti voimaan.

Takuu-Säätiö ei usko korkokaton vähentävän velkaantumisongelmia

Suomessa ylivelkaantuneita auttava Takuu-Säätiö toteaa samaisessa Ylen Uutisessa, ettei usko korkokaton pyyhkivän pois ylivelkaantumisen aiheuttamia ongelmia. Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzarin toteaakin, että vaikka pikavipit ovat yleistyneet lyhyessä ajassa nopeasti, vain harva suomalainen velkaantuu yksinomaan pikavippien takia. Asiantuntijat pitävätkin muun muassa perinteisten pankkien myöntämiä pitkän maksuajan ja useiden tuhansien eurojen joustoluottoja ja muita vastaavia lainatuotteita huomattavasti pikavippejä suurempana ongelmana suomalaisten ylivelkaantumisen kannalta. Pantzar toteaakin, että pikavippien ongelmaksi on muodostunut nimenomaan se, että niiden avulla koitetaan paikata pankkien veloilla ja luotoilla aiemmin aiheutettuja velkaongelmia.

Takuu-Säätiön Pantzar näkee pienille lainoille todellisen tarpeen

Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzarin mukaan tarvitsemme Suomeen joka tapauksessa sellaisen pieniä lainoja myöntävän luototusjärjestelmän, joka auttaa myös ns. “suuremman riskitason” ihmisiä. Pikavippien korkokaton tultaessa voimaan, Pantzar näkeekin kuntien käyttämän sosiaalisen luototuksen yhtenä vaihtoehtona. mutta toteaa samaan hengenvetoon koko järjestelmän olevan vielä täysin lapsen kengissään. Kuntien sosiaalista luototusta käytetäänkin tällä hetkellä yksinomaan vanhojen velkojen järjestelyihin, eikä kodin arkisten välttämättömien hankintojen ja esim. lääkärikulujen luotottamiseen taloudellisissa hätätilanteissa, joka taasen on ollut pikavippien päätehtävä tähän saakka.

Ostosraha
Visa-logo

Virtuaalinen Visa-luottokortti

100 - 3 000 €

Hae Ostosrahaa