Milloin pääsiäistä vietetään vuonna 2025?
Pääsiäinen ajoittuu kevään alkuun ja sen tarkka ajankohta vaihtelee vuosittain. Vuonna 2025 pitkäperjantaita vietetään 18. huhtikuuta, pääsiäispäivää 20. huhtikuuta ja toista pääsiäispäivää 21. huhtikuuta. Näistä muodostuu monelle pidennetty viikonloppu, jolloin arjen rytmi hidastuu ja monilla on mahdollisuus viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Pääsiäispyhät vaikuttavat kauppojen ja palveluiden aukioloaikoihin, joten moni suunnittelee ruokaostokset, leivonnat ja muut valmistelut hyvissä ajoin etukäteen. Tämä tekee pääsiäisestä paitsi juhlan, myös kevään tärkeän suunnittelun ajankohdan.
Miksi pääsiäistä vietetään?
Pääsiäinen on yksi vanhimmista kristillisistä juhlista, ja sen tausta liittyy syvästi elämän, kuoleman ja toivon teemoihin. Alun perin juhla sai merkityksensä kristinuskon ytimessä olevasta kertomuksesta Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta ja ylösnousemuksesta – pääsiäispäivän katsotaan symboloivan voittoa kuolemasta ja uuden elämän alkua. Samalla juhla ajoittuu kevään kynnykselle, mikä on antanut sille myös vahvan vuodenaikaan liittyvän ulottuvuuden.
Vaikka pääsiäisen uskonnollinen merkitys ei olisi arjessasi keskiössä, juhla näkyy monin tavoin suomalaisessa kulttuurissa ja perinteissä. Se tarjoaa mahdollisuuden hengähtää, rauhoittua ja viettää aikaa läheisten kanssa. Pääsiäinen on myös siirtymäkohta, jolloin valo lisääntyy, luonto herää ja mieli alkaa suuntautua kohti kevättä ja uutta alkua.
Pääsiäisen perinteet Suomessa
Suomalainen pääsiäinen rakentuu monista perinteistä, jotka tuovat juhlaan iloa, väriä ja yhdessä tekemistä. Monelle tuttu näky pääsiäisen alla on rairuoho, jonka kylväminen symboloi kevään tuloa ja elämän uudistumista. Rairuoho on erityisesti lasten suosikki, ja sen kasvun seuraaminen tuo arkeen ripauksen juhlatunnelmaa jo ennen pyhiä.
Virpominen ja pääsiäisnoidat
Yksi pääsiäisen rakastetuimmista perinteistä on virpominen. Palmusunnuntaina lapset pukeutuvat noidiksi, pupuiksi tai muiksi satuhahmoiksi ja kiertävät ovelta ovelle virpomassa. He lausuvat perinteisen lorun:
”Virvon varvon tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks,
vitsa sulle, palkka mulle!”
Loru kuvastaa kevään toivotusta ja hyvän mielen jakamista. Lapset ojentavat koristeellisen virpomisvitsan – yleensä pajunoksan, joka on koristeltu höyhenillä ja nauhoilla – ja saavat vastalahjaksi makeisia tai muita pieniä palkkioita. Virpominen on odotettu osa pääsiäisviikonloppua erityisesti lapsiperheissä.
Pääsiäismunat ja suklaapuput kuuluvat myös olennaisesti juhlaan. Niiden taustalla on ajatus uudesta elämästä ja hedelmällisyydestä, ja etenkin lasten keskuudessa niiden etsiminen ja avaaminen on hauska osa juhlapäivää. Pääsiäismunia voi myös koristella itse – tämä on mukavaa puuhaa esimerkiksi pitkäperjantain rauhallisiin hetkiin.
Kodit koristellaan usein keltaisen, vihreän ja valkoisen sävyin. Pajunkissat, kevätkukat, tiput ja puput luovat juhlan tuntua, ja askarteluhetket yhdessä lasten kanssa ovat monessa perheessä tärkeä osa pääsiäisvalmisteluja.
– Katso vinkit pääsiäisaskarteluun lasten kanssa
Mitä pääsiäisenä syödään ja leivotaan?
Ruoka on monessa kodissa pääsiäisen kohokohta. Juhlapyhien aikana pöytään katetaan perinteisiä herkkuja, jotka yhdistävät sesongin maut, kevään tunnelman ja suvun tavat. Vaikka pääsiäismenu vaihtelee perheittäin, tietyt klassikot säilyvät vuodesta toiseen.
Perinteiset pääsiäisherkut
Yksi pääsiäisen tunnetuimmista pääruoista on lampaanliha, jota valmistetaan usein uunissa pitkään hauduttaen. Sen lisukkeeksi sopivat esimerkiksi valkosipuliperunat tai keväiset vihreät salaatit. Jos haluat kokeilla jotakin klassista mutta helppoa, Valion lammasreseptit tarjoavat monia vaihtoehtoja.
Mämmi jakaa mielipiteitä, mutta se kuuluu silti olennaisesti suomalaiseen pääsiäispöytään. Mämmi tarjoillaan perinteisesti sokerin ja kerman kanssa, ja se on erityisesti vanhemman väen suosiossa. Myös pasha, makea ja raikas rahkajälkiruoka, on juhlapäivien jälkiruokaklassikko – katso helppo pasharesepti täältä.
Leivontaan kuuluu erilaisia pääsiäispullia, sitruunakakkuja ja rahkapiirakoita, joilla juhlapöytä saa väriä ja makeutta. Tämä sitruunainen pääsiäiskakku on raikas ja keväinen valinta, ja rahkapiirakka sopii erinomaisesti kahvipöytään.
Joustoa pääsiäisen hankintoihin ilman stressiä
Pääsiäisherkkujen valmistelu tuo usein iloa, mutta samalla myös kuluja – varsinkin jos kutsut vieraita tai suunnittelet useamman päivän juhla-aterioita. Jos haluat hoitaa ostokset heti mutta jakaa kulut joustavasti, virtuaalinen Visa-luottokortti tarjoaa sinulle nopean ja turvallisen tavan maksaa.
Myönteisen luottopäätöksen jälkeen kortti toimii heti verkossa, ja kun lisäät sen Google Payhin, voit maksaa sillä myös tuhansissa myymälöissä ympäri maailmaa.
Lainaston korttiluotto on vakuudeton jopa 3 000 euron jatkuva luotto, jonka nimelliskorko on 18,50 % (marginaali 15 % + viitekorko 3,5 % – 01.01.2025-30.06.2025). Luotonhoitokulu: 0,01 % / päivä ja korkeintaan 150 € / vuosi. Esimerkki: 3 000 euron luoton luottokustannukset 12 kk maksuajalla yhteensä 418,61 €, takaisinmaksettava kokonaissumma 3418,61 €, todellinen vuosikorko 27,86 %, olettaen, että luotto on nostettu kokonaan, luoton korko sekä maksut ja palkkiot pysyvät samana koko luottoajan ja luotto maksetaan takaisin 12 saman määräisenä eränä (275,75 €) kuukauden välein.
Nauti keväästä ja vapaapäivistä rennosti
Pääsiäinen katkaisee arjen rytmin juuri oikealla hetkellä. Pitkät pyhät houkuttelevat ulos kevätsäähän, tuovat tilaa rauhoittumiselle ja antavat mahdollisuuden nauttia pienistä asioista ilman aikataulupainetta. Jos säät suosivat, moni suuntaa ulkoilemaan tai jopa grillikauden avaukseen. Toiset taas nauttivat siitä, että saa olla kotona, levätä ja kattaa pöytään jotain erityistä.
Juhlaan ei aina tarvita suuria suunnitelmia. Pääsiäinen rakentuu usein pienistä hetkistä: yhdessä leivotusta rahkapiirakasta, lasten koristelemista pääsiäismunista, valoisasta aamusta ja rennosta iltapäiväkahvista. Kun kiireet hellittävät, kevään tulo tuntuu konkreettisemmalta.
Tämä aika vuodesta kutsuu lepäämään, lataamaan akkuja ja nauttimaan siitä, että pitkän talven jälkeen valo lisääntyy ja uutta on taas edessä.
